Tarkoitus ei ole nyt astua kenenkään varpaille tekijänoikeusmielessä, vaan ihan puhtaasti mainostaa aivan törkyhilpeitä paitoja, laukkuja, mukeja, verkkareita ynnä muita dekoratiivisia objekteja tahi loimia, joilla voi levittää virkkaamisen ilosanomaa (kts. otsikon teksti). Löysin nämä ihan muissa merkeissä ja olen viettänyt riemullisia hetkiä suunnitellessa ensikesän asennepaitatilausta. Asennepaidoissa on eroa. Ehei, minä en julistaisi "vittuile vaan, saunan takana on vielä tilaa" tai "äiti on vähän väsynyt". Sen sijaan ihastuin paitoihin tekstillä "who are these kids and why are they calling me mummy" tai "childproof house and they got in anyway". Hivelee minun hirtehistä äireen sieluani.

Asiaan. Internet-sivuston osoite on www.cafepress.com. Ja tämmöttisi, kuten mieheni sanoisi, sieltä sitten löytysi:

Tämän voisin ottaa tatuoinniksi.

Miksi kokouksissa ei saa virkata? Oikeasti, I'd rather be crocheting, usein ;-). Keskittyisinkin paremmin virkanaisisuuteen, jos saisin samalla virkata vaikka edes patalappua.

Auts. Osui ja upposi. Olenko minä joskus sanonut näin? Tämä muuten vastaa edelliseen kysymykseeni siitä, miksi kokouksessa ei saa virkata. Voi rähmä.

Hehehe. Tästä näppärä huoneentaulu. Miten tämä virkkaussymboliikka on näin kalmanhuuruista?

Ja tämän pussin, sekä Visa-kortin kanssa Menitaan. Se on jämpti.
Ja onhan täällä miehillekin omansa. Eka mietin, että ostaisiko tuota miehelle paidan tekstillä "I work so that she can crochet", mutta sitten muistinkin, että a) olen feministi ja b) maksan omat lankani. Kuten Virginia Woolf kirjoitti, jokaisella naisella on oltava oma huone ja siellä lankakaappi, jota saa täydentää vapaasti. Eikö muka kirjoittanut? No tuota hän kuitenkin tarkoitti. Tässä miehille:

Ja ei kun ostoksille.