Sitten joskus tulevaisuudessa, kun valtion tuottavuusohjelma ei enää potki peffalle ja kun poika tajuaa, että äitin seura on oikeastaan tosi dorkaa ja minulla on sitä Jim-kanavan mainostamaa omaa aikaa, teen aivan satavarppina nämä seuraavat (ja kun lehmät lentää).

Numero 1, kokovirkattu kolttu eli leninki eli loimi:

Tuossahan meitsi liihottaisi kuin Lana Turner konsanaan. Päät kääntyisi, kun unelmankevyt henkäys (lempinimi mekolle) olisi illan puheenaihe! Vaatii vaan aika korean ja sorjan ruodon, mutta onhan se minulla, piilossa vain.

Numero kaksi, ladyn hattu ja hanskat:
Joskus soviteltiin huiveja ja aurinkolaseja tyttökavereiden kanssa. Muut näyttivät filmitähdiltä, mutta ystäväni totesi suorasukaisesti, että "sinä se vain olet aina yhtä karjakon näköinen". Daa-aah, tämän hatun kun iskee päähän, ei näytä karjakolta (korkeintaan siisteihin sisätöihin päässeeltä piialta, joka salaa sovittelee kartanonemännän hattua):


Numero kolme: Tuoli
Jotta ei aivan retroksi mene, otetaan tähän nykysuunnitteluakin. Seuraavan toteutan heti, kun lähimpään jättimarkettiimme tulee tärkkiä - sitä tämä vissiin tarvitsee. Muutama tilkku ja sitten sitä tärkkiä ja hyvä tulee. Jos tekee ohuesta langasta ja istuu tuoliin paljain hanurein, voi siitä saada myös kivat, isoäidinneliön muotoiset jäljet hetkeksi persjalkaan. Alushousuttomien tähtösten vilauttelut on niiiiiiiin has been, kunnon ketjusilmukkapainanne se peffassa olla pitää!


Että on tässä emännällä rojektia tulevaisuudessa!